Siriuslaiset

Yhteyden avautuminen. Vuonna 1976 Robert Temple toi muinaisen Sirius-yhteyden takaisin ihmiskunnan tietoisuuteen teoksellaan The Sirius Mystery. Taustalla oli malilaisen dogon-kansan perinne, jonka ranskalaiset Marcel Griaule ja Germaine Dieterlen tallensivat 1930- ja 1940-luvuilla: Siriuksella on näkymätön kumppani, jonka kierto kestää noin viisikymmentä vuotta. Perinne kertoi myös Nommoista, vedessä elävistä olennoista, jotka laskeutuivat arkissa suuren tuulen saattelemana. Tietoa ei ollut kirjoitettu mihinkään. Se oli kuljetettu seremoniassa sukupolvelta toiselle, mikä on hankalampi säilytystapa ja osoittautui kestävämmäksi.

Kansan kotimaailma. Sirius on yötaivaan kirkkain tähti, ja siriuslaisia elää sekä Sirius A:n planeetoilla että Sirius B:n yhteydessä. Järjestelmässä toimii useita kansoja, humanoideja ja veteen läheisesti liittyviä olentoja, eikä niillä kaikilla ole yhtä yhteistä kotiplaneettaa. Muinaisessa Egyptissä tämän tähden paluu aamutaivaalle merkitsi Niilin tulvaa ja uuden vuoden alkua. Kansa, jonka teema on virtaus, tunnetaan siis tähdestä, joka ilmoitti ihmiskunnalle veden tulon kauan ennen kuin kukaan kanavoi sieltä sanaakaan.

Miten tämä kansa esiintyy? Siriuslaiset saapuvat muinaisen tiedon opettajina, vesikansoina, sinisinä humanoideina ja tähtialusten miehistönä. Yhteys avautuu veden, delfiinien ja valaiden, Egyptin pyhän tiedon, elävien unien ja äänen kautta. Viesti ei tule kokonaisena vaan kerroksittain, ja jokainen kerros avautuu vasta, kun edellinen on eletty. Siksi siriuslainen yhteys kestää usein vuosia eikä välttämättä tunnu miltään yhtenä iltana.

Tehtävä ihmiskunnan rinnalla. Siriuslaiset säilyttävät Maan ja tähtien välistä ikivanhaa muistia. Heidän viisautensa virtaa veden tavoin muodon läpi menettämättä olemustaan: vesi ottaa astian muodon muuttumatta astiaksi. Toinen puoli tehtävää koskee tunnetta. Moni on oppinut valitsemaan järjen ja tunteen välillä, ja siriuslainen opetus kieltäytyy koko asetelmasta. Tunne ei ole tiedon vastakohta vaan sen kuljetusväline, ja tunteen alla lepää usein jotain, mitä mieli ei ole vielä ehtinyt muotoilla.

Miten yhteys avautuu? Yhteys vahvistuu veden äärellä, unissa, äänen ja rytmin kautta tai hetkessä, jolloin tunne saa viimein liikkua vapaasti. Toistaminen ei ole heille tylsää vaan menetelmä. Sama uni palaa kolmesti, ja kolmannella kerralla ihminen vihdoin kysyy siltä jotain.

Mistä läsnäolon voi tunnistaa? Syvänsininen valo, veden ja tähtien yhdistyminen sekä poikkeuksellisen elävät unet ovat Siriuksen merkkejä. Tarkin tuntomerkki on kuitenkin se, ettei tieto tunnu uudelta. Se tuntuu palautetulta, kuin muistaisi jotain, minkä on aina tiennyt mutta ei ole osannut sanoa. Käytännön testi on yksinkertainen: siriuslainen tieto kestää toistamisen. Keksitty oivallus haalistuu kerrottaessa; tämä syvenee.